OIVALLUSTEN TARINA
HMT Oy:n tarina kumpuaa kahden asiantuntijan välisistä keskusteluista, joissa hieman erilaiset näkemykset manuaaliterapiasta täydentävät toisiaan. Tarina on rohkaiseva osoitus siitä, kun kaksi asiantuntijaa heittäytyy keskusteluun reflektoiden omaa työtään tavalla, jossa ego tekee tilaa avoimelle mielelle ja vilpittömälle pyrkimykselle ymmärtää erilaisia näkemyksiä.
Epäsäännöllisen säännöllisesti toteutunut ja käytännön työn haasteista rönsyilevä dialogi ei muodosta tarinaa perinteisessä mielessä. Sen sijaan se on tuottanut (ja tuottaa jatkossakin oivalluksia), joita haluamme jakaa Sinulle. Tervetuloa lukemaan aivoituksiamme.
MANUAALITERAPIA EI OLE KUDOSSPECIFIÄ
Manuaaliterapia on mm. sofistikoitunutta kosketusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että manuaaliterapeutin kosketus on ennalta määriteltyä toisin kuin arkinen, enemmän reaktiivinen kosketus, jota ohjaa sosiaalisen käytöskoodiston nyanssit. Manuaaliterapeutin kosketus sitä vastoin on hyvin tietoista ja harkittua. Sitä ohjaa ymmärrys ja tieto fysiologisista -ja anatomisista malleista. Esimerkiksi, ymmärrämme, että hermokudos mukautuu ihmisen liikkeeseen ja, että liike stimuloi hermokudoksen normaalia fysiologiaa. Voimme hyödyntää tätä tietoa ja toteuttaa erilaisia liikesekvenssejä kehon eri osien välille saavuttaaksemme vastereaktion. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että se, mitä teemme vaikuttaisi ainoastaan hermokudokseen? Ei tarkoita, koska liikutamme samanaikaisesti lukuisia muitakin kudosrakenteita. Ja, hoitotilanteessa on lukuisia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat vasteeseen.
On hyvä tiedostaa, että erilaisten mallien myötä aivoissa saattaa syntyä assosiaatio tekemisen ja fysiologisen tai anatomisen mallin välille. Tämä ohjaa sanoittamaan tekemistä herkästi anatomisin tai fysiologisin termein; mobilisoimme hermokudosta, käsittelemme niveliä ja fasciaa. Merkityksetöntä semantiikkaako? Ei ole, jos hyväksymme sen, että luomme todellisuuttamme sanoillamme – ymmärrätkö mitä näet, vai näetkö mitä ymmärrät? Jos sanoittamamme todellisuus ei kohtaa tai myötäile arjen realiteetteja, syntyy ristiriita, joka saattaa vaikeuttaa oleellisissa määrin asiantuntijuuden kehittymistä. Perinteinen sanoitus muovaa mielikuvaa manuaaliterapiasta kudosspecifinä toimintana itsellemme – ja asiakkaallemme – ja saattaa lukita kliinisen luovuuden malleihin, jotka pohjimmiltaan on tarkoitettu luovuuden lähteiksi. Kaikki, aivan kaikki mallit ovat enemmän tai vähemmän väärässä eikä niitä siksi tule orjallisesti seurata. Intuitiolle on hyvä jättää hieman tilaa.
Edellä esitetty on yksi tyypillisimmistä ajatusharhoista manuaaliterapiassa. Tiedämme ja tunnemme sen, koska olemme molemmat olleet tässä sudenkuopassa. Kiitos kokeneempien kollegoiden, opiskelun ja työkokemuksen, onnistuimme pääsemään sieltä aikanaan pois. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun ajatusharha on murrettu? Mistä uusi suunta? Miten toimia? Ehkäpä meistä voisi löytyä Sinulle sopiva sparrauskumppani?